RAIDEAMMATTILAISTEN YHTEISJÄRJESTÖN SÄÄNNÖT
etusivu I hallinto I Yhteisjärjestön säännöt

 

1. LUKU
YHTEISJÄRJESTÖÄ KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
Yhteisjärjestön nimi, kotipaikka ja toimialue
Yhteisjärjestön tarkoitus ja toiminta
Jäsenyys yhteisjärjestössä ja liitossa
Jäsenoikeudet
Jäsenvelvollisuudet
Jäsenyhdistyksen eroaminen yhteisjärjestöstä
Jäsenyhdistyksen erottaminen, varoituksen antaminen tai jäsenoikeuksien pidättäminen

2. LUKU
YHTEISJÄRJESTÖN TOIMINNAN RAHOITTAMINEN
Toiminnan rahoittaminen

3. LUKU
YHTEISJÄRJESTÖN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMINEN
Toimielimet ja päätösvalta
Edustajakokous ja sen koollekutsuminen
Varsinaisessa edustajakokouksessa käsiteltävät asiat
Varsinaisen edustajakokouksen kokoonpano ja päätösvallan käyttäminen
Edustajakokouksesta aiheutuvien menojen maksaminen
Valtuusto ja sen koollekutsuminen
Varsinaisissa liittovaltuuston kokouksissa käsiteltävät asiat
Valtuuston kokoonpano, toimikausi ja päätösvallan käyttäminen
Ylimääräinen valtuuston kokous
Valtuuston kokouksista aiheutuvien menojen maksaminen
Hallitus ja sen kokoonkutsuminen
Hallituksessa käsiteltävät asiat
Hallituksen kokoonpano ja päätösvallan käyttäminen

5. LUKU
YHTEISJÄRJESTÖN  TOIMIHENKILÖT
Toimihenkilöt
Toimihenkilöiden tehtävät
Muut toimihenkilöitä koskevat määräykset

6. LUKU
MUUT LIITTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
Yhteisjärjestön talouden hoito, toiminta- ja tilikausi sekä tilintarkastus
Yhteisjärjestön nimen kirjoittaminen
Jäsenäänestys
Sopimusneuvottelut ja työtaistelut
Työtaisteluavustus
Oikeusapu
Sääntöjen muuttaminen 
Yhteisjärjestön purkaminen

 


 1. LUKU
YHTEISJÄRJESTÖÄ KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Yhteisjärjestön nimi, kotipaikka ja toimialue

1 §
Yhdistyksen nimi on Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry, ruotsiksi Sparproffsens samorganisation JHL rf. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä yhteisjärjestöksi.

Kansainvälisissä yhteyksissä yhteisjärjestöstä voidaan käyttää nimitystä Joint Organisation of Rail Professionals.

Yhteisjärjestön kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa


Yhteisjärjestön tarkoitus ja toiminta

2 §
Yhteisjärjestön tarkoituksena on koota kaikki raideliikenteessä ja kuljetusalalla työskentelevät toimihenkilöt ja palkansaajat parantamaan yhdessä työolojaan, työehtojaan sekä toimimaan yhteiskunnallisen asemansa parantamiseksi.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhteisjärjestö

- toimii kansanvaltaisten periaatteiden mukaisesti poliittisista puolueista riippumattomana vaikuttajana työnantajaan ja yhteiskuntaan nähden
- edistää yhdistysten perustamista niille paikkakunnille ja alueille sekä niiden toimialojen työntekijöille, joissa se on tarkoituksenmukaista, sekä koko maata käsittävien erikoisalojen yhdistysten perustamista
- tukee yhdistyksiä ja niiden jäseniä
- suorittaa tiedotus- ja koulutustoimintaa
- neuvottelee ja tekee itse, Julkisten ja Hyvinvointialojen Liiton JHL:n (joista näissä säännöissä käytetään jatkossa nimitystä liitto) tai keskusjärjestön kautta työnantajapuolen kanssa työehtosopimuksia, neuvottelee ja sopii työolosuhteita koskevista kysymyksistä sekä ajaa näissä asioissa muutenkin jäsenistönsä etuja
- suorittaa tietojen keräämistä ja tutkimustoimintaa työolosuhde-, palkkaus- ja muissa työmarkkina- ja näihin verrattavissa asioissa
- seuraa raideliikennettä koskevan lainsäädännön ja viranomaistoimintojen kehittämistä ja vaikuttaa niihin
- selvittää pyynnöstä tai oma-aloitteisesti työriitaisuuksien sattuessa tilannetta ja antaa liiton luvalla toimeenpannuissa työtaisteluissa tuki- ja välityspalveluja.

 

Jäsenyys yhteisjärjestössä ja liitossa

3 §
Yhteisjärjestön jäseneksi voidaan hyväksyä 2s:n 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden muodostama rekisteröity yhdistys, joka sitoutuu noudattamaan liiton ja yhteisjärjestön sääntöjä ja päätöksiä, ja jonka jäsenet hyväksyvät liiton ja yhteisjärjestön tarkoituksen ja toimintaperiaatteet.

4 §
Yhdistyksen, joka haluaa liittyä yhteisjärjestön jäseneksi, tulee jättää kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi hyväksymisestä.

 

Jäsenoikeudet

5 §
Yhteisjärjestön jäsenenä olevat yhdistykset ja niiden liitolle jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet ovat tasavertaisesti oikeutettuja pääsemään osalliseksi yhteisjärjestön tarkoituksen toteuttamiseksi harjoitetusta toiminnasta ja sen tuloksista. Edellä todetut yhdistysten jäsenet ovat myös oikeutettuja niihin palveluksiin ja avustuksiin, joita yhteisjärjestö antaa.

 

Jäsenvelvollisuudet

6 §
Yhteisjärjestön jäsenenä olevan yhdistyksen tulee toimia yhteisjärjestön sekä liiton tarkoituksen ja sääntöjen mukaisesti ja noudattaa niiden hallintoelinten päätöksiä.

Yhteisjärjestön jäsenenä olevan yhdistyksen tulee liiton sääntöjen mukaisesti erottaa jäsen, joka

- toimii vastoin yhteisjärjestön tai liiton tarkoitusta tai
- tahallisesti rikkoo 1 .momentissa mainittuja sääntöjä tai
- kieltäytyy noudattamasta yhteisjärjestön tai liiton hallintoelinten päätöksiä tai
- muutoin toimii yhteisjärjestöä tai liittoa vahingoittavasti tai
- vilpillisesti nostaa yhteisjärjestön, liiton tai sen yhdistyksen avustusta tai
- epärehellisesti hoitaa hänen hoitoonsa uskottuja yhteisjärjestön, liiton tai sen yhdistyksen varoja.

 

Jäsenyhdistyksen eroaminen yhteisjärjestöstä

7 §
Yhdistyksen, joka haluaa erota yhteisjärjestöstä, on ilmoitettava päätöksestään yhdistyslaissa säädetyllä tavalla. Eronneen yhdistyksen oikeudet ja velvollisuudet yhteisjärjestöä kohtaan päättyvät kuuden (6) kuukauden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä, paitsi mitä tulee maksuihin, jotka ovat erääntyneet tai joihin on määräajaksi sitouduttu. Yhdistys ja sen edustaja eivät kuitenkaan ole oikeutettuja osallistumaan sellaiseen yhteisjärjestöä koskevan päätöksen tekemiseen, joka tulee voimaan sen jälkeen, kun yhdistys on tehnyt päätöksen eroamisestaan.

Mikäli esitys yhdistyksen eroamiseksi yhteisjärjestöstä tehdään yhdistyksen johtokunnalle tai yhdistyksen kokouksessa, on siitä heti annettava tieto yhteisjärjestön hallitukselle. Vasta tämän jälkeen asia voidaan ottaa käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa sen sääntöjen mukaisessa järjestyksessä.

Yhdistyksen on ilmoitettava yhteisjärjestöstä eroamista koskevasta ensimmäisestä kokouksesta yhteisjärjestölle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kyseistä kokousta. Eroamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väliä tulee olla vähintään neljätoista (14) päivää. Yhteisjärjestöstä eroamista koskeva ehdotus raukeaa, jollei vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kummassakin kokouksessa läsnä olleista jäsenistä ole sitä kannattanut.

 

Jäsenyhdistyksen erottaminen, varoituksen antaminen tai jäsenoikeuksien pidättäminen

8 §
Jos yhdistys rikkoo tai laiminlyö 6s:n 1 momentissa määrättyjä velvollisuuksiaan, voidaan yhdistys  erottaa yhteisjärjestöstä hallituksen päätöksellä. Päätös on saatettava välittömästi myös liiton toimielinten käsiteltäväksi.

Yhdistys voidaan erottaa yhteisjärjestöstä hallituksen päätöksellä, ellei se erota jäsenyydestään sellaista jäsentä, joka ei noudata 6s:n 2 momentissa määrättyjä velvollisuuksiaan.

Erottamispäätöksestä, jonka tekee hallitus, voi yhdistys kirjallisesti valittaa valtuuston syyskokoukselle, joka voi vahvistaa erottamisen tai palauttaa jäsenyyden erottamispäätöksestä lukien tai sen jälkeen. Valitus on toimitettava hallitukselle 30 päivän kuluessa siitä päivästä lukien, jona yhdistys on saanut kirjallisesti tiedon erottamispäätöksestä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu rikkomus tai laiminlyönti on vähäinen, voidaan yhdistykselle erottamisen sijasta antaa kirjallinen varoitus.

9 §
Jos yhdistys laiminlyö näiden sääntöjen mukaan yhteisjärjestölle tai liitolle tulevan maksun suorittamisen ilman hallituksen lupaa pidemmältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta, hallitus voi päättää, ettei yhdistyksellä ole päätöksessä sanottuna määräaikana jäsenoikeuksia yhteisjärjestössä. Määräaika, jonka ajaksi jäsenoikeudet on pidätetty, saa jatkua enintään seuraavaan valtuuston syyskokoukseen asti. Jos tämä laiminlyönti jatkuu vielä hallituksen asettaman määräajan jälkeenkin, noudatetaan, mitä 8s:ssä on määrätty.

 

 2. LUKU 
YHTEISJÄRJESTÖN TOIMINNAN RAHOITTAMINEN

Toiminnan rahoittaminen

10 §
Liitto ja yhteisjärjestö neuvottelevat edustajakokouskausittain yhteisjärjestön sääntömääräisen toiminnan rahoittamisesta perustamissopimuksen pohjalta. Perustamissopimukseksi kutsutaan asiakirjaa, jossa liitto ja yhteisjärjestö määrittävät keskinäiset vastuut ja velvollisuudet.

Toimintansa rahoittamiseksi yhteisjärjestö voi kerätä jäsenmaksuja, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna asianmukaisella luvalla arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa julkaisu-, kirjapaino-, kustannus-, majoitus-, ravitsemusliike- ja kioskitoimintaa.

Yhteisjärjestö voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja arvopapereita.

Yhteisjärjestö voi perustaa säätiöitä.

Yhteisjärjestön tuloista voidaan osa siirtää valtuuston päättämiin rahastoihin.

  3. LUKU
YHTEISJÄRJESTÖN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMINEN

Toimielimet ja päätösvalta

11 §
Yhteisjärjestön toimielimet ovat edustajakokous, valtuusto ja hallitus. 
Edustajakokous ja valtuusto käyttävät yhteisjärjestön päätösvaltaa siten kuin näissä säännöissä määrätään.

Hallituksella on toimeenpano- ja päätösvalta niissä asioissa, jotka yhdistyslain ja näiden sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajakokoukselle tai valtuustolle.

 

Edustajakokous ja sen koollekutsuminen

12 §
Varsinainen edustajakokous pidetään joka neljäs (4.) vuosi vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Edustajakokouksen kutsuu koolle hallitus, joka päättää kokouspaikan ja kokousajan.

Edustajakokouksesta on hallituksen annettava kirjallinen ennakkoilmoitus yhdistyksille, vähintään
neljä (4) kuukautta ennen kokouksen alkamista.

Kokouskutsu edustajakokoukseen on toimitettava yhdistyksille ja yhdistyksien valitsemille varsinaisille kokousedustajille kirjallisesti vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokouksen alkamista. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

 

Varsinaisessa edustajakokouksessa käsiteltävät asiat

13 §
Esityksiä edustajakokoukselle saavat tehdä valtuusto ja hallitus sekä yhteisjärjestön jäsenyhdistykset. Esitykset on toimitettava yhdistyksille tiedoksi kolmekymmentä (30) päivää ennen kokouksen alkamista.

Hallituksen tulee laatia edustajakokoukselle ehdotus työjärjestykseksi.

Edustajakokouksessa
- käsitellään seuraavan edustajakokouskauden toimintapoliittinen ohjelma ja talouden suuntaviivat
- valitaan valtuuston puheenjohtaja
- valitaan valtuuston muut varsinaiset jäsenet ja heille henkilökohtaiset 1. ja 2. varajäsenet
- valitaan hallituksen puheenjohtaja
- valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
- valitaan tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö, jonka piiristä valitaan vastuuhenkilö tai valitaan kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa
- käsitellään muut edustajakokoukselle esitetyt asiat
- päätetään edustajille suoritettavista päivärahoista ja matkakorvauksista.
Valtuuston ja hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten vaaleissa on mahdollisuuksien mukaan otettava suhteellisesti huomioon yhdistyksien jäsenistön jakautuma alueellisesti sekä sopimus- ja toimialoittain.

 

Varsinaisen edustajakokouksen kokoonpano ja päätösvallan käyttäminen

14 §
Edustajakokoukseen on jokaisella yhdistyksellä oikeus valita yksi (1) edustaja kutakin yhteisjärjestön jäsenenä olevan yhdistyksen alkavaa sataa (1 00) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä kohti. Valinnasta on ilmoitettava pöytäkirjanotteella hallitukselle vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen edustajakokouksen alkamista. Pöytäkirjanote toimii edustajan valtakirjana edustajakokouksessa. Edustajien valintamenettelystä antaa hallitus tarkemmat ohjeet.

Jos yhdistyksellä edustajakokouksen alkaessa ei ole jäsenoikeuksia, ei osaston edustajalla ole edustajakokouksessa puhe- eikä äänioikeutta.

Hallituksen varsinaista jäsentä ei saa valita yhdistyksen edustajaksi. Hallituksen varsinaisten jäsenten tulee kuitenkin olla saapuvilla edustajakokouksessa.

Hallituksen jäsenillä, yhteisjärjestön ja liiton toimihenkilöillä ja yhteisjärjestön ja liiton tilintarkastajilla on edustajakokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

15 §
Äänioikeutta edustajakokouksessa käyttävät ainoastaan yhdistysten edustajat. Kullakin edustajalla on yksi ääni.

Päätökset edustajakokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan, ratkaisee arpa. Yhteisjärjestön purkamiseen vaadittavasta määräenemmistöstä määrätään jäljempänä.

 

Edustajakokouksesta aiheutuvien menojen maksaminen

12 §
Edustajakokouksen edustajain päivärahat ja matkakorvaukset sekä muut edustajakokouksesta aiheutuvat menot maksetaan yhteisjärjestön varoista, jollei edustajakokous toisin määrää.

 

Valtuusto ja sen koollekutsuminen

17 §
Edustajakokousten ohella käyttää päätäntävaltaa yhteisjärjestön asioissa varsinaisessa edustajakokouksessa valittu valtuusto, ei kuitenkaan asioissa, jotka näiden sääntöjen ja yhdistyslain mukaan on määrätty edustajakokoukselle tai joissa edustajakokous on tehnyt päätöksen tai jotka ovat edustajakokouksessa vireillä sääntöjen mukaan.

Valtuusto kokoontuu vuosittain varsinaiseen kevätkokoukseen vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja varsinaiseen syyskokoukseen vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Valtuuston kutsuu kokoon hallitus, joka päättää kokouspaikan ja kokousajan.

Valtuuston kokouskutsu on annettava kirjallisena valtuuston puheenjohtajalle ja jäsenille vähintään seitsemän (7) viikkoa ennen kokouksen alkamista. Kutsu on annettava tiedoksi jäsenyhdistyksille.

Kokousaineisto yhteisjärjestön valtuuston kokoukseen on toimitettava kirjallisesti valtuuston puheenjohtajalle ja jäsenille vähintään 14 päivää ennen kokouksen alkamista. Samalla on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

 

Varsinaisissa valtuuston kokouksissa käsiteltävät asiat

13 §
Esityksiä valtuuston kevätkokoukselle saavat tehdä hallitus ja yhdistykset. Yhdistysten esitykset on toimitettava hallitukselle kirjallisesti vähintään viisi (5) viikkoa ennen kokouksen alkamista.

Hallituksen tulee antaa esityksistä lausuntonsa ja toimittaa esitykset lausuntoineen, mikäli mahdollista, ennakkoon, valtuuston puheenjohtajalle ja jäsenille.

Hallituksen tulee laatia valtuuston kokoukselle ehdotus työjärjestykseksi.

Valtuuston kevätkokouksessa

- vahvistetaan toimintakertomus ja tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
- käsitellään yhdistysten valtuustolle esittämät asiat
- käsitellään muut valtuustolle esitetyt asiat
- päätetään asioista, jotka valtuusto yksimielisellä päätöksellään ottaa käsiteltäväksi, jollei  yhdistyslain 24 §:stä muuta johdu.

Valtuuston syyskokouksessa

- päätetään yhteisjärjestön jäsenmaksun suuruudesta
- käsitellään hallituksen laatima esitys yhteisjärjestön seuraavan vuoden talousarvioksi
- päätetään yhteisjärjestön seuraavan vuoden toiminnasta
- päätetään asioista, jotka valtuusto yksimielisellä päätöksellään ottaa käsiteltäväksi, jollei yhdistyslain 24s:stä muuta johdu.

Valtuusto päättää kevät- tai syyskokouksessaan valtuuston puheenjohtajan ja jäsenten päivärahat ja matkakorvaukset sekä hallituksen, valiokuntien ja projekti- tai työryhmien jäsenten kokous- ym. palkkiot ja korvaukset.

 

Valtuuston kokoonpano, toimikausi ja päätösvallan käyttäminen

19 §
Valtuuston toimikausi on neljän (4) vuoden välein kokoontuvan varsinaisen edustajakokouksen välinen aika.

Valtuuston muodostavat puheenjohtaja sekä 36 varsinaista jäsentä, joilla kullakin on 1. ja 2. henkilökohtainen varajäsen. Valtuuston puheenjohtajan, varsinaisen jäsenen ja varajäsenen on oltava yhteisjärjestöön kuuluvan yhdistyksen varsinainen jäsen.

Valtuusto valitsee keskuudestaan kaksi (2) varapuheenjohtajaa, jotka johtavat puhetta puheenjohtajan ollessa esteellinen tai muutoin estynyt toimimaan puheenjohtajana.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja, tai hänen ollessa esteellinen tai muutoin estynyt varapuheenjohtaja, ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Äänioikeutta valtuustossa käyttävät ainoastaan sen jäsenet. Kullakin heistä on yksi (1) ääni.

Jos edustajakokouksessa valittu valtuuston puheenjohtaja eroaa tehtävästään kesken toimikauden, voi valtuusto valita keskuudestaan toisen henkilön tähän tehtävään toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Jos valtuuston jäsen siirtyy pysyvästi eläkkeelle tai pois 2 § 1 momentissa mainitulta alalta tai hänet valitaan liiton palvelukseen, hänen jäsenyytensä valtuustossa lakkaa heti ja varajäsen kutsutaan hänen tilalleen.

Eronneen varsinaisen jäsenen tai varajäsenen tilalle kutsutaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen 1. tai 2. henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen jäsenillä sekä yhteisjärjestön ja liiton toimihenkilöillä on liittovaltuuston kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Ylimääräinen valtuuston kokous

20 §
Hallituksella on oikeus kutsua kokoon ylimääräinen valtuuston kokous, jos se katsoo siihen olevan syytä.

Hallituksen tulee kutsua kokoon ylimääräinen valtuuston kokous, jos enemmistö valtuuston jäsenistä tai yksi kolmasosa (1/3) yhteisjärjestön yhdistyksistä, joiden jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten lukumäärä on vähintään yksi kolmasosa (1/3) yhteisjärjestön yhdistysten jäsenmäärästä, määrättyä asiaa varten ja syyt mainiten sitä kirjallisesti vaatii.

Hallitus määrää ylimääräisen valtuuston kokouksen kokousajan ja kokouspaikan. Ylimääräisessä valtuuston kokouksessa käsitellään ainoastaan ne asiat, joita varten se on kutsuttu kokoon.

Ylimääräisestä valtuuston kokouksesta ei anneta ennakkoilmoitusta. Kokouskutsu ylimääräiseen valtuuston kokoukseen on toimitettava valtuuston puheenjohtajalle ja jäsenille kirjallisesti vähintään viisi (5) päivää ennen kokouksen alkamista. Kutsussa on ilmoitettava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Ylimääräisellä valtuuston kokouksella on käsittelemissään asioissa sama päätösvalta kuin varsinaisilla valtuuston kokouksilla.

Ylimääräisen valtuuston kokouksen kokoonpanosta ja päätösvallan käyttämisestä on voimassa, mitä varsinaisen valtuuston kokouksen osalta on määrätty.

 

Valtuuston kokouksista aiheutuvien menojen maksaminen

21 §
Valtuusto  puheenjohtajan ja jäsenten päivärahat ja matkakorvaukset sekä muut valtuuston kokouksista aiheutuvat menot maksetaan yhteisjärjestön varoista, jollei valtuusto toisin päätä.

 

Hallitus ja sen koollekutsuminen

22 §

Hallitus johtaa yhteisjärjestön toimintaa sekä hoitaa yhteisjärjestön asioita näiden sääntöjen sekä edustajakokouksen ja valtuuston päätösten ja ohjeiden mukaisesti.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai tämän ollessa esteellinen tai muutoin estynyt varapuheenjohtajan, kutsusta.

 

Hallituksessa käsiteltävät asiat

23 §
Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on muualla määrätty, hallitus

- johtaa ja valvoo yhteisjärjestön työehtosopimus- ja muuta toimintaa
- valvoo yhteisjäjestön kuuluvien yhdistysten toimintaa ja antaa niille tarvittaessa apua
- huolehtii, että yhteisjärjestön rahavaroja ja muuta omaisuutta hoidetaan huolella ja että vakuutukset ovat asianmukaisessa kunnossa, sekä antaa kassan hoidosta ja rahavarojen käytöstä tarkempia ohjeita
- laatii toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kuluneelta toimintavuodelta sekä ehdotuksen liiton seuraavan vuoden toiminnan painopisteiksi ja talousarvioksi
- valmistelee muut edustajakokouksissa ja yhteisjärjestönvaltuuston kokouksissa käsiteltävät asiat sekä huolehtii kokousten päätösten täytäntöönpanosta
- on edustettuna liiton toimikunnissa, joissa käsitellään yhteisjärjestön edunvalvontaa ja työehtosopimustoimintaa keskeisesti tekevien henkilöiden palkkaamista liiton palvelukseen
- käsittelee hallituksen jäsenten, yhdistysten, yhteisjärjestön sekä liiton toimihenkilöiden esittämät asiat.

 

Hallituksen kokoonpano ja päätösvallan käyttäminen

24 §
Hallituksen muodostavat edustajakokouksen valitsema puheenjohtaja sekä vähintään kuusi (6) ja enintään kuusitoista (16) muuta varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. 

Lisäksi valitaan yksi yleisvarajäsen. Hallituksen varsinainen jäsenen ja varajäsenen on oltava yhteisjärjestöön kuuluvan yhdistyksen varsinainen jäsen.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja, tai hänen ollessa esteellinen tai muutoin estynyt varapuheenjohtaja, ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Hallitus voi valita eri asioita valmistelemaan valiokuntia ja projekti- tai työryhmiä, joiden päätökset ja toimenpiteet on alistettava hallituksen hyväksyttäviksi.

Hallitus voi toimeenpanna eri asioita valmistelevia neuvottelupäiviä, joiden toimintaohjeet se hyväksyy.

Yhteisjärjestön ja liiton toimihenkilöillä on esityksenteko- ja puheoikeus hallituksen sekä sen asettamien valiokuntien sekä projekti- tai työryhmien kokouksissa.

Jos hallituksen jäsen eroaa tehtävästään, siirtyy pysyvästi eläkkeelle tai pois 2 § 1 momentissa mainitulta alalta tai hänet valitaan liiton palvelukseen, hänen jäsenyytensä hallituksessa lakkaa heti ja varajäsen kutsutaan hänen tilalleen.

Mikäli henkilökohtaista varajäsentä ei ole käytettävissä, yhteisjärjestön valtuusto valitsee tilalle toisen henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitus vastaa kaikista toimistaan yhteisjärjestön valtuustolle ja edustajakokoukselle.

 

 5. LUKU
YHTEISJÄRJESTÖN  TOIMIHENKILÖT

Toimihenkilöiden tehtävät

25 §
Yhteisjärjestön puheenjohtajan tulee sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on muualla määrätty,

- johtaa yhteisjärjestön toimintaa yhteisjärjestön sääntöjen, edustajakokouksen, valtuuston ja hallituksen päätösten mukaisesti
- johtaa yhteisjärjestön sopimustoimintaa
- edustaa yhteisjärjestöä.

 

Muut toimihenkilöitä koskevat määräykset

26 §
Yhteisjärjestön toimihenkilö ei saa ilman hallituksen lupaa ottaa vastaan sivutointa tai -tehtävää, joka haittaa toimihenkilön varsinaisten tehtävien suorittamista.

Lisäksi toimihenkilöiden tehtävistä on voimassa, mitä hallitus tai puheenjohtaja määrää.

27 §
Jos yhteisjärjestön puheenjohtaja eroaa kesken toimikauden, tulee valtuuston valita uusi puheenjohtaja seuraavaan edustajakokoukseen saakka.

  

 6. LUKU
MUUT LIITTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
 

Yhteisjärjestön talouden hoito, toiminta- ja tilikausi sekä tilintarkastus

28 §
Yhteisjärjestön käteiskassan suuruuden määrää hallitus. Muut rahavarat on säilytettävä hallituksen määräämällä tavalla. Samoin hallitus määrää, millä tavoin näitä varoja voidaan nostaa.

Yhteisjärjestön toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina tilintarkastajille esitettäväksi viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien tulee esittää tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta, jossa se esitetään vahvistettavaksi.

 

Yhteisjärjestön nimen kirjoittaminen

29 §
Yhteisjärjestön nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai hallituksen varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen tätä varten määräämän yhteisjärjestön toimihenkilön kanssa.

 

Jäsenäänestys

30 §
Jos edustajakokousten välisenä aikana ilmenee asioita, joita hallitus tai valtuusto ei halua välittömästi ratkaista, voi hallitus panna toimeen neuvoa antavan jäsenäänestyksen. Se toteutetaan joko erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse tai molemmilla tavoilla.

Jäsenäänestys on toimitettava myös, jos vähintään yksi kolmasosa (1/3) yhdistyksistä, joiden äänioikeutettujen jäsenten jäsenmäärä on vähintään puolet (1/2) kaikkien äänioikeutettujen jäsenten määrästä, sitä vaatii kirjallisesti ja esittää perusteluineen asian, josta äänestys olisi toimitettava.

Äänestys toimitetaan hallituksen määräämällä tavalla ja aikana samanaikaisesti kaikissa niissä ammattiosastoissa, joita asia koskee. Hallitus antaa tarkemmat äänestysohjeet, vastaa äänten laskennasta ja julkaisee äänestyksen tuloksen.

Äänestyksen alaiseksi asetetaan ainoastaan kaksi (2) vastakkaista ehdotusta. Tieto ehdotuksista on toimitettava yhdistyksille hyvissä ajoin ennen äänestystä.

 

Sopimusneuvottelut ja työtaistelut

31 §
Esityksen liitolle voimassa olevien työehtosopimusten irtisanomisesta tai jatkamisesta tekee hallitus. Jos työehtosopimukset on sanottu irti, tekee hallitus valtuustolle esityksen työehtosopimustavoitteiksi yhdistysten tekemien esitysten pohjalta.

32 §
Jos neuvottelut eivät ole johtaneet myönteiseen tulokseen, hallitus voi päättää antaa työtaisteluvaroituksen tai alistaa asian jäsenäänestykseen. Äänestykseen saavat osallistua ne jäsenet, joita asia välittömästi koskee.

Jäsenäänestys toteutetaan hallituksen määräämällä tavalla. Hallitus päättää jäsenäänestyksen perusteella toimenpiteistä. Toimenpiteenä voi olla työnseisaus, jos enemmistö äänestäneistä niin päättää ja äänestykseen osallistuu vähintään puolet (1/2) äänioikeutetuista jäsenistä. Jos äänestykseen osallistuu alle puolet (1/2) äänioikeutetuista jäsenistä, työnseisauksen aloittamiseen vaaditaan kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä.

Yhteisjärjestön hallitus tekee liitolle esityksen työtaistelun alkamisesta. Jos olosuhteet ovat työtaistelun onnistumiselle epäsuotuisat, hallitus voi päättää, että työtaistelua ei aloiteta. Hallituksella on oikeus lopettaa työtaistelu, jos on se tarpeellista jäsenten edun kannalta.

33 §
Ainoastaan yhteisjärjestön tai liiton hallituksen luvalla ilmoitetut työtaistelut ovat yhteisjärjestön jäsenyhdistyksiä ja niiden jäseniä sitovia ja velvoittavia.
Jos yhdistys tai sen jäsen toimii vastoin tämän pykälän määräyksiä, yhdistys tai sen jäsen ei ole oikeutettu saamaan liitolta tai yhteisjärjestöstä avustusta eikä muutakaan tukea.

Työtaisteluavustus

34 §
Työlakkoon tai - sulkuun joutuneelle liiton jäsenyhdistyksen jäsenmaksunsa maksaneelle jäsenelle maksetaan yhteisjärjestön tai liiton varoista työtaisteluavustusta:

- lakossa, joka on hyväksytty näissä säännöissä tarkoitetulla tavalla
- työsulussa, jossa yhdistys on toiminut näiden sääntöjen ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti
- jos yhdistyksen jäsenet ovat joutuneet lakkoon tai työstä suljetuksi jonkun toisen yhteisjärjestön työriidan vuoksi.

Yhdistyksen, jonka jäsenille maksetaan työtaisteluavustusta, on annettava selvitys työtaisteluun osallistuvien jäsentensä lukumäärästä ja muista hallituksen pyytämistä asioista.

Silloin kun yhdistys on hallituksen luvalla aloittanut työtaistelun, avustukseen oikeutettuja ovat ne yhdistyksen lakossa olevat jäsenet, jotka jäivät pois työtaistelun alaisesta työstä ja jotka ovat ilmoittautuneet yhdistyksen valitsemalle lakkotoimikunnalle.

Oikeusapu

35 §
Oikeusapua myönnetään liiton sääntöjen mukaisesti.

Sääntöjen muuttaminen

36 §
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ainoastaan yhteisjärjestön valtuuston syyskokouksessa, jossa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä muutosesitystä kannattaa.

Sääntöihin tehtäville muutoksille on edellisen lisäksi saatava liiton edustajiston suostumus.


Yhteisjärjestön purkaminen

37 §
Yhteisjärjestöä ei voida purkaa ennen kuin sen purkamisesta päättämään kutsuttu edustajakokous on vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä siitä päättänyt.

Jos edustajakokous on päättänyt yhteisjärjestön purkamisesta, tulee sen jäljellä oleva omaisuus luovuttaa sille liitolle tai rekisteröidylle keskusjärjestölle, johon liitto kuuluu, säilytettäväksi kunnes vastaava yhteisjärjestö aloittaa toimintansa. Ellei vastaavaa yhteisjärjestöä ole perustettu kolmen vuoden kuluessa, jää yhteisjärjestön omaisuus liitolle tai keskusjärjestölle, johon liitto kuuluu.

Yhteisjärjestön purkautuessa selvitystoimista huolehtivat hallitus tai sitä varten erikseen valitut selvitysmiehet, jotka vastaavat omaisuudesta siihen saakka, kun se on luovutettu liitolle tai keskusjärjestölle.

 

 PÄÄTÖS
Näiden sääntöjen ennakkotarkastus on suoritettu Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä marraskuun 3. päivänä 2010. 





powered by eMedia