etusivu I tiedoksi I Blogit I "Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus”
22.05.2016

"Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus”

Olin tässä taannoin kirpputorilla myymässä tavaroitani, joita en ole ikinä tai vuosiin käyttänyt. Oli kiva jutella ihmisten kanssa maailman menosta. Eräs mies vaimonsa kanssa osti tavaroistani suuren osan. Keskustelin pitkään tämän miehen kanssa, ja yllätys yllätys, keskustelu siirtyi politiikkaan. Mies totesi keskustelumme lopuksi hieman vapisevin äänin: ”Suomi ei ole enää hyvä paikka. Olen ahdistunut. Suorastaan pelkään itseni ja perheeni puolesta. Toivottavasti hallitus vaihtuu pian ja hyvät ihmiset tulevat takasin.”

Näin koki siis ikäiseni Iranin kurdi, joka on ollut jo 17 vuotta Suomessa ja 14 vuotta niistä hyvin tunnetun suomalaisen vientiyrityksen työntekijänä. Siis tavallinen duunari, jonka etuja ajan yhteiskunnassa.

Olen nyt miettinyt näitä sanoja jonkin aikaa ja minäkin olen taas alkanut ahdistumaan. Miten ikäiseni hyvin suomea puhuva, suomalainen mies voi olla niin, ahdistunut ja jopa peloissaan perheensä hyvinvoinnin puolesta? Vertaan häntä väistämättä ihmisenä itseeni. Olen töissä, hänen ikäisensä ja kiinnostunut politiikasta, mutta en osaa vielä pelätä. Ainoa ero meissä pelon lisäksi on se, että hän näyttää muualta tulleelta ja hän jo kerran joutunut pakenemaan peloissaan parempaan maailmaan. Mikään muu ei meitä mielestäni erota. Herää väistämättä kysymys? Mihin ovat kadonneet se hyvä ihmisten enemmistö, joka tekee Suomesta turvallisin ja hienon maan. Ehkäpä kaikista huolestuttavinta on, että maan johdossa on ihmisiä, jotka ovat avoimesti fasisteja ja rasisteja, vaikka kieltävätkin sen heti sanottuaan jotain äärimäisen epäinhimillistä.

Haluan olla hyvä ihminen, enkä aio enää vaieta. Olen vain surullinen, että minulla kesti näin kauan ennen kuin tajusin missä tämä maa todella ”makaa”. Vaikka olen jutellut kymmenien maahanmuuttajien ja satojen vähemmistöjen edustajien kanssa, joiden viesti on ollut samansuuntainen. - Valtaapitävät mahdollistavat pelonilmapiirin –niin en ole sisäistänyt, kuinka pahoin tämä maa voi.

Ymmärrän, että kymmenet tuhannet työpaikkansa menettäneet ihmiset tuntevat vihaa ja pienen osan heistä viha kohdistuu toisiin ihmisiin. Minäkin olen ehkä joissain kahvipöytäkeskustelussa vaiennut, kun joku asiakaspalvelutöissä oleva tölväisee rasistisen vitsin maahanmuuttaja asiakkaasta tai joku järkeväni pitämäni ammattiyhdistysaktiivi tölväisee liittonsa Facebook keskustelupalstoilla rasistisia kommentteja tai arvostelee linkkaamaani tasa-arvoista parisuhdelain hyväksymistä.

Vaikeneminen ei ole enää kultaa. Se on pelkuruutta. Eikä viha heikompiin tuo takaisin työpaikkoja eikä hyvinvointia. Päinvastoin. Vaikka nyt tuntuu, että ”emme” tarvitse maahanmuuttoa, niin tilanne tulee muuttumaan muutaman vuoden päästä radikaalisti. Tulemme tarvitsemaan työvoimaa, nuoria työikäisiä ihmisiä. Tarvitsemme heitä niin julkiselle sektorille kuin teollisuuden työpaikkoihin, juuri sellaisia, mitä kohtamaani ihminen edustaa.

Aivan kuten jo otsikko kertoo ihmisoikeustaistelija Martin Luther Kingin sanoin: ”Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus., niin näillä viisailla sanoilla kannustan teitä puolustamaan ihmisyyttä, etenkin näinä vaikeina aikoina. Sillä ammattiyhdistysliikkeen oikeutus toimia tulee juuri ajatuksesta jakamattomasta ihmisyydestä ja tasa-arvosta sekä halusta auttaa heikoimpia yhdessä taistellen. Minä en aio enää vaieta, minä en aio enää suvaita pahuutta. Aion tehdä työni ammattiliitossa paremmin, ettei kenenkään jäsenemme tarvitse kokea ahdistusta eikä pelkoa. Eikä vihata toisia ihmisiä, ei edes ajatuksissaan tai sanoissaan!

 

Jussi Päiviö

 

 

 


Lähettäjä
Jussi Päiviö
22.05.2016
Viimeksi muokattu
22.05.2016
Tunnisteet: jussi_paivio
powered by eMedia