etusivu I tiedoksi I Blogit I Sitä saa, mitä tilaa: liikenneministeriön sähläys jatkuu
09.12.2015

Sitä saa, mitä tilaa: liikenneministeriön sähläys jatkuu

Sitä saa, mitä tilaa: liikenneministeriön sähläys jatkuu
Julkisuudessa on johtavien ministerien suulla annettu väärä kuva siitä, että VR:ssä käytävissä 570 henkeä koskevissä yt-neuvotteluissa olisi kyse vain markkinaehtoiseen tilanteeseen sopeutumisesta. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan niissä on kyse myös ostoliikenteen 13,5 miljoonan euron leikkauksista. Koska korvaavaa liikennettä ei ole saatu aikaan eikä vielä tiedetä, kuinka maakuntien liikenne hoidetaan, joutuu VR siirtämään yt-neuvotteluiden takarajaa ensi vuoden puolelle.

 

VR-työnantaja antoi tänään seuraavanlaisen talon sisäisen tiedotteen:
"Liikenteenrakenteen kokonaisuudesta voidaan tehdä päätöksiä vasta vuoden vaihteen jälkeen. Tästä syystä työnantaja ei voi vielä myöskään antaa selvitystä matkustajaliikenteen, kunnossapidon ja junaliikennöinnin edelleen auki olevien yt-päätösten osalta. Päätökset siirtyvät vuoden 2016 alkupuolelle.
Siltä osin kuin tuleva liikennerakenne poikkeaa yt-neuvottelujen pohjana olleista suunnitelmista, käydään liikennerakenteesta tarkentavat keskustelut henkilöstöjärjestöjen kanssa ennen työnantajan selvityksen antamista.
- Päätösten venyminen on erittäin harmillista kaikkien kannalta. Jos on tarpeen, käymme henkilöstön kanssa tarkentavat yt-neuvottelut suunnitelmien muutosten osalta, jolloin päätösten antaminen siirtyisi edelleen, toteaa henkilöstöjohtaja Timo Koskinen."
*******
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yt-neuvotteluissa ei ole tulosta - niin kauan ennen kuin valtio tietää, miten se liikenteen hoitaa. Korvaavaa markkinaehtoista bussiliikennettä, jota ministeri Anne Berner lupasi tulevan, ei ole kuulunut näihin päiviin. Eduskunta kuitenkin teki vain rautatieliikenteeseen kohdistuneen historiallisen mittavan ostoliikennemäärärahojen leikkauksen.
Nyt keskustellaan siitä, millä ehdoilla VR voitaisiin pakottaa ajamaan liikennettä velvoiteliikenteenä ainakin ensi vuoteen tai siihen asti, kunnes kilpailu kaukojunaliikenteessä on tarkoitus vapauttaa kilpailulle. Käytännössä tämä voitaisiin tehdä esim. sopimalla etukäteen VR:n hieman pienemmästä osingosta.
VR:n johdon linjaus siirtää yt-neuvotteluiden ratkaisu siihen pisteeseen, jolloin valtio-omistajan tahtotila tiedetään - ja käydä takentava yt-kierros tuloksen perusteella - on tilanteessa ainoa oikea toimenpide, vaikka tiedon pitkittyminen leikkauksien vaikutuksista on VR:n henkilökunnalle raskasta.
Pääsyyllinen tilanteeseen on valtio-omistaja sekä liikenne- ja viestintäministeriö.
LVM:n sähläys on samanlaista kuin nykyhallituksen toiminta laajemminkin: tehdään nopeita ja mittavia poliittisia päätöksiä, minkä jälkeen toteutus ontuu pahasti.
Pelonsekaisin tuntein odottaa, kuinka aiotaan viedä läpi ensi keväänä tapahtuva VR:n historian mittavin toimintojen uudelleenorganisointi. Siihen tämäkin tarina osaltaan liittyy.
Ministeri Anne Bernerin tavoittelemaa kilpailun ideologista pakkoavaamista valmistellaan parhaillaan. Tarkoituksena on VR Yhtymän pilkkominen niin, että se mahdollistaa kilpailun avaamisen sekä kaluston antamisen yksityiseen käyttöön. Tie aukeaa myös keskustelulle yhtiöiden omistuksesta.
Valtion omistajaohjaus (Juha Sipilä) tulee puolestaan tekemään päätöksensä yleisemmin omistajapolitiikkaan liittyen ensi vuoden alkupuolella.
Liikenteen markkinaehtoistamista koskeva lainsäädäntö on tarkoitus esitellä niinikään maaliskuussa , ja se koskee kaikkia liikennemuotoja. Lainsäädäntö tulee käsittelyyn useassa, mahdollisesti kolmessa osassa.
Vuosi 2016 rautateillä tulee merkitsemään historiallista muutosta, jossa uhkana on nykyisenlaisen Valtion Rautateiden perillisenä toimivan laaja-alaisen VR Yhtymän siirtyminen historiaan. Toisena vaihtoehtona on se, että VR-konsernin suojissa toimitaan nykyistä useammissa erillisissä yksiköissä ja mahdollisesti yhtiöissäkin.
Markkinaehtoistaminen nimittäin pidemmällä aikavälilä johtaa siihen, että palvelu voi parantua alueilla, joilla markkina on, mutta heikkenee siellä, missä sitä ei ole. Jokainen voi tykönään miettiä, mitä se Suomen kaltaisessa maassa merkitsee. 
Lisäksi toiminta on huonoa valtion omistajapolitiikkaa, koska monikansalliset yhtiöt eivät tulouta osinkojaan Suomeen saatikka Suomen valtiolle.
Vaaleilla on merkitystä: sitä saa mitä tilaa.

Lähettäjä
09.12.2015
Viimeksi muokattu
10.12.2015
Tunnisteet: vesa_mauriala
powered by eMedia