etusivu I tiedoksi I Blogit I Nyt neuvotellaan
23.03.2016

Nyt neuvotellaan

Kerrottakoon se nyt heti alkuun, että JHL ei ole hyväksynyt kilpailukykysopimusta. Olemme vain lupautuneet neuvottelemaan keskusjärjestöjen saavuttaman neuvottelutukoksen perusteella ja hyvä niin! Vaakakupissa oli meinaan sellaiset asiat, että pitkän työuran edessä työskentelevällä olisi ollut suhteettoman huonot oltavat. Enkä nyt puhu itsestäni, vaan kaikista työläisistä, joilla on työuraa jäljellä enemmän kuin kaksi vuotta. Ehkäpä työajan lisäystäkin pahempi asia olisi ollut työntekijöiden pudottaminen kokonaan ns. kolmikanta neuvottelupöydästä. Neuvottelut aloittamalla ainakin toistaiseksi pysymme pöydissä.

Mitä siis kilpailukykysopimus neuvotteluissa on tähän mennessä siis sovittu ja mitä ei? Oleellisinta on, että sopimuksen kattavuutta arvioidaan toukokuun lopulla neuvottelujen päätteeksi eli näillä näkymin sopimuksesta ei sovelleta vain osaa vaan kokonaan, kun liittokohtaiset neuvottelut on saatu päätökseen ja mukana on liittojen enemmistö.

Palkansaajille suurimmat muutokset voivat tulla työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuosittain, paikallisen sopimisen lisäämisellä ja työnantajamaksujen siirtämisestä yhteensä n. 2% vuoteen 2021 työntekijöiden vastuulle. Toisaalta hallitus on lupaillut toteuttaa n. miljardin veronkevennykset ja perua 1,5 miljardin lisäsäästöt, jos sopimus lopulta solmitaan.

Miten sopimuksen teko vaikuttaa siis Raideammattilaisen palkkapussiin? Metro- ja raitiovaunutyöntekijöitä lukuun ottamatta raideammattilaisten lomarahoihin ei kosketa. 30 % lomarahaleikkaus koskee siis tässä vaiheessa vain ns. julkisenalan työntekijöitä, joihin ei esimerkiksi VR:läiset kuulu, mutta HKL:n työntekijät valitettavasti kuuluvat. 24 tunnin työnajan lisäys koskisi kaikkia. Työajan lisäämisestä alamme taan nyt neuvottelemaan. Työnantaja lähtee varmasi siitä, että lisäys pitää olla kokonaisia päiviä. JHL lähtee siitä, että kaikkia malleja on hyvä miettiä, jotta ei saada enemmän aikaan vahinkoa kuin hyötyä yrityksille.

Toinen suurempi merkitys, jos sopimus siis hyväksytään, tulee olemaan paikallisen sopimisen lisääntymine ja ns. kriisilauseke. Eli jos yhtiöllä menee huonosti, niin työnantajan pitäisi saada sopia myös työehtosopimuksen palkkatason alle. Tämä tulee olemaan sen verta kipeä asia työntekijöille, että se tuskin etenee sellaisenaan. Sen sijaan yleisesti kannatan paikallisen sopimisen lisäämistä. Edellyttäen kuitenkin, että osapuolet ovat tasavertaisia sopijoita ja molemmilla on käytössä samat tiedot. Luottamusmiesten asemaa pitää siis parantaa ja heidän tiedonsaantinsa ja osaamisensa varmistaa.

Tulot siis pienenevät ja ostovoima leikkaantuu, jos sopimus hyväksytään. Keskimääräisen raideammattilaisen palkkapussi pienentyy n. 120 eurolla vuodessa. Jos ei sopimusta lopulta hyväksytä, niin pelkona on, että porvarihallitus toteuttaa aikaisemmat suunnitelmansa ja ostovoima heikentyy pienituloisilla monin verroin. Heikennyksistä ei siis pidä syyttää työntekijöiden edustamaa ay-liikettä vaan kaikki vastustaminen ja syyttäminen tulee kohdistaa Suomen hallitukseen ja ennen kaikkea SSS-ministereihin, he ovat heikennysten takana.

Varikko- ja konepajamaailmasta

Muutama sana vielä lopuksi varikko- ja konepajamaailmasta. Työantaja on suunnitelemassa työaikapilottia Tampereen varikolle. Tällä pilotilla pyritään etsimään paras työaikamalli Tampereen varikolle. Mikäli pilotti onnistuu, niin se laajenee myös muihin tuotantopisteisiin. Mielestäni tämä on hyvä asia, sillä jokainen varikko ja konepaja ovat omalaatuisensa ja työkuormat jakaantuvat epätasaisesti eri vuorokauden aikoihin. Tässäkin oleellisinta kuitenkin on, että luottamusmiehemme ovat mukana sopimassa malleja, jotta työssä jaksaminen ja työn mielenkiinto säilyvät.

Samaan aikaan kannustan VR:ää ottamaan kaikkiin tuotantolaitoksiin palkkaliite 2:sen osalta tuotantopalkkiojärjestelmän käyttöön. Työaikoja rukkaamalla ja tuotantopalkkioita lisäämällä päästään varmasti tilanteeseen, jossa ei kannata enää tehdä lyhytjänteistä, työnantajapolitiikkaa, ei teettää pätkätöitä eikä palkata byrokratiaa lisäävää vuokratyövoimaa. Sitoutuneet, osaavat ja motivoituneet oman firman työntekijät ovat lopulta se millä VR:äkin työnantajana voi kilpailla ja kehuskella.

Muutokset ovat aina vaikeita ja haasteellisia. Samaan aikaan kuitenkin liikenneministeri Bernerin johdolla valmistellaan kalustoyhtiöiden irrottamista VR Konsernista. Tulossa voi olla jopa neljä uutta yhtiötä, jotka ovat kansainvälisten pääomasijoittajien hallussa. Siellä ei enää muutoksista neuvotella, siellä muutokset sanellaan.

Nyt on aika neuvotella. Sopimukset hylätään tai hyväksytään liittojen hallinnoissa, ei liito toimitsijoiden pöydillä!

Jussi Päiviö

sopimustoimisija.

 


Lähettäjä
Jussi Päiviö
23.03.2016
Viimeksi muokattu
29.03.2016
Tunnisteet: jussi_paivio
powered by eMedia