Hallitukseen tulee perua liikenteen rahoituksen 110 miljoonan euron leikkaus kevään kehysriihessä. Kuljetusten ja logistiikan toimintavarmuus kotimaassa on yhä kriittisempää elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle, kun maailmanlaajuiset toimitusketjut ovat häiriintyneet Ukrainan sodan ja koronapandemian vuoksi.
INFRA, JHL Raideammattilaiset, MTK, SAK, Rakennusliitto, Suomen Tieyhdistys ja Suomen Yrittäjät katsovat, että hallituksen tulee sen sijaan korottaa väylänpidon rahoitusta 100 miljoonalla eurolla eduskunnan päätösten mukaisesti.
Vientivetoisen talouden ja kuljetusintensiivinen teollisuuden sekä kaukaisen sijainnin vuoksi sujuvat yhteydet ovat Suomelle muita maita kohtalokkaampi kilpailukyky- ja huoltovarmuustekijä. Panostukset liikenneinfraan edistävät tasapuolisesti kaikkien yritysten ja toimialojen kilpailukykyä sekä varmistavat ihmisten ja tavaroiden sujuvan liikkumisen. Liikenneinvestoinnit parantavat erityisesti kaupunkiseuduilla ja kasvukeskusten välillä työmarkkinoiden toimivuutta ja vivuttavat yksityisen sektorin investointeja.
Pääväylien välityskyky ja ympärivuotinen ja -vuorokautinen toimintavarmuus ovat elinkeinoelämän suotuisan toimintaympäristön ja uusien investointien edellytys. Vähäliikenteisen tieverkon ylläpito turvaa alkutuotannon edellytykset, kansalaisten ruokahuollon, kotimaisen bioenergian ja teollisuuden raaka-aineiden saatavuuden.
Korjausvelka kasvu-uralla
Maantie- ja rautatieverkon korjausvelka on kasvanut viime vuosina Sipilän ja Marinin hallitusten väylänpidon lisäpanostuksista huolimatta viidessä vuodessa 2,5 miljardista eurosta lähemmäs kolmeen miljardiin. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.
Liikenteen rahoituksen leikkaaminen kiihdyttäisi entisestään Suomen tiestön ja rataverkon rapautumista. Kustannustason kohoamisen vuoksi rata- ja tiekilometrejä kyetään korjaamaan nykyrahoituksella entistä vähemmän. Kuluvan vuoden luminen ja kostea talvi tulee rapauttamaan liikenneverkkoa tänä vuonna erityisen paljon.
Liikenneverkon korjausinvestointien lykkääminen johtaa myöhemmin monta kertaa kalliimpiin kertainvestointitarpeisiin, mikä ei ole kestävää julkisen talouden hoitoa. Jatkuessaan liikenneverkon rahoitusvaje johtaa merkittäviin palvelutaso- ja liikenneturvallisuusongelmiin.
Etäisyys markkinoille kasvussa
Suomen etäisyys markkinoille on koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä kasvanut. Samalla kilpailijamaat investoivat yhä nopeampiin yhteyksiin Eurooppaan. Venäjän ylilentokielto heikentää Suomen lentoyhteyksiä Aasiaan ja Eurooppaan. Öljyn hinnannousu ja Suomen erityisolosuhteita huonosti huomioiva meriliikenteen kansainvälinen sääntely nostavat kuljetuskustannuksia.
Pienyrittäjävaltainen kotimainen kuljetussektori kestää heikosti kohonneita polttoainekustannuksia. Ukrainan sodan vuoksi joitakin investointihankkeita joudutaan arvioimaan uudelleen, kuten esimerkiksi Saimaan kanavan sulkujen pidentämistä. Säästyneet varat tulee kohdentaa Suomen huoltovarmuutta parantaviin liikenneinvestointeihin.
Eduskunta edellytti 100 miljoonan tasokorotusta
Parlamentaarinen liikenneryhmä Liikenne12 esitti viime vuoden keväällä 100 miljoonan euron tasokorotusta perusväylänpidon rahoitukseen vuoden 2025 alusta. Hallitus sitoutui tähän lähettäessään Liikenne12 työryhmän esitykset selontekona eduskuntaan (VNS 2/2021).
Väyläviraston ennusteen mukaan korjausvelka kasvaa edelleen lähivuodet, mutta alkaa pienentyä, mikäli 100 miljoonan euron tasokorotus väylänpitoon sisällytetään kehyspäätökseen vuodesta 2025.
Eduskunta edellytti selonteon käsittelyssä, että valtioneuvosto sitoutuu valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksiin ja huolehtii siitä, että suunnitelman toimeenpanoon tarvittavat määrärahat otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmissa ja valtion talousarvioesityksissä.
Järjestöt esittävät, että:
- Hallitus peruu kehysriihessä liikenteen rahoituksen 110 miljoonan leikkauksen.
- Sisällyttää kehyspäätökseen vuoden 2025 alusta 100 miljoonan väylänpidon
tasokorotuksen - Sitoo väylänpidon rahoituksen indeksiin vuoden 2025 alusta.