Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätti 26.6.2024 raideliikenteen ostoliikennettä varten perustettavasta kalustoyhtiöstä. Yhtiön perustamisen lähtökohtana on nykyinen henkilöjunaliikenteen ostoliikennekokonaisuus. Markkinaehtoisiin reitteihin liittyvää kalustoa ei siirretä kalustoyhtiöön eikä näitä reittejä kilpailuteta ostoliikenteenä.
Kalustoyhtiön perustamiseksi asetetaan projektiryhmä, jonka työskentelyyn osallistuvat edustajat valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksesta, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä VR:stä.
Projektiryhmän kokoonpano ei kelpaa edunvalvontajärjestöille
Raideammattilaiset JHL ry:n ja Rautatiealan unioni RAU ry:n puheenjohtajat tyrmäävät projektiryhmän kokoonpanon.
– Hanketta valmistellaan suljettujen ovien takana eikä VR:n työntekijöiden edustajia haluta projektiryhmään, Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Petri Lillqvist sanoo.
– Näin siitä huolimatta, että järjestömme edustavat yhdessä yli viittätuhatta raideliikenteen työntekijää ja toimihenkilöä VR:n palveluksessa.
Lillqvistin mukaan Raideammattilaiset suhtautuu tässä vaiheessa ennakkoluulottomasti suunniteltavaan kalustoyhtiöön. Erityisen hyvänä hän pitää ministerivaliokunnan päätöstä rajata kalustoyhtiö koskemaan vain ostoliikennettä.
– Ostoliikenteen uudelleen järjestely ja kilpailutusten avaaminen ovat kuitenkin merkittäviä muutoksia maamme raideliikenteessä eikä niitä voi valmistella kattavasti ja laadukkaasti, jos henkilöstön näkemykset ohitetaan, Lillqvist korostaa.
Yhteinen kirje ei tuonut muutosta
Järjestöjen puheenjohtajat lähettivät valtioneuvoston omistajaohjausyksikölle ja Liikenne- ja viestintäministeriölle yhteisen kirjeen, jossa he esittivät, että järjestöt kutsuttaisiin mukaan projektiryhmään, mutta esitys torjuttiin.
Kalustoyhtiö on avain kilpailutusten laajentamiselle
Lillqvistin mukaan kalustoyhtiöhanke on edunvalvonnan kannalta erittäin tärkeä, koska se on avain koko raideliikenteen kilpailuttamiselle.
Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut säädöshankkeen, joka mahdollistaa kunnille, kuntayhtymille ja alueille henkilöjunaliikenteen järjestäminen alueillaan.
– LVM haluaa kilpailutuksiin laajoja kokonaisuuksia ja tämä tarkoittaa kilpailun avaamista myös markkinaehtoiseen liikenteeseen. Ministeriö näkee ostoliikenteen kilpailuttamisen tarjoavan mahdollisuuden operoida raideliikenteessä laajalla liiketoimintamallilla ja sen toivotaan madaltavan markkinoille tulon kynnystä.
Lillqvist kuitenkin korostaa, että ostoliikenteen tilaaminen ja mahdollinen kilpailuttaminen edellyttävät laajaa osaamista. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto on kiinnittänyt tähän huomiota asiaa käsitelleessä raportissaan viime vuonna: ”Potentiaalinen ongelma kilpailuttamisvastuun siirtämisessä alueille on se, ettei niillä ole HSL:ää ja Tampereen kaupunkia lukuun ottamatta aiempaa kokemusta raideliikenteen hankkimisesta ja siten niiltä ainakin aluksi puuttuu siihen liittyvää osaamista.”
Lillqvistin mukaan tämä koskee myös ostoliikenteen järjestämistä alueellisesti.
– Esimerkiksi jo liikenteen suunnitteluvaiheessa osapuolten on tunnettava mm. voimassa olevat työehtosopimukset sekä kyettävä arvioimaan niiden vaikutukset liikenteen toteuttamiseen. Henkilöstön asema kilpailun avautuessa on turvattava. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kilpailuissa tulee kunnioittaa työehtosopimuksia eikä kilpailu saa typistyä kilpailuun huonoimmista työehdoista, Raideammattilaisten puheenjohtaja painottaa.