Tätä kirjoittaessa näyttää vahvasti siltä, että TES:n optiovuotta ei tulla käyttämään, vaan Rautatiealan TES irtisanotaan päättymään 31.1.2020. Alun perin tänä syksynä piti sopia vain viimeisen vuoden palkankorotuksista, mutta siihen vaikuttavat tekijät näyttävät nyt olevan siinä tilassa, ettei edellytyksiä sopimiselle ole.
Yhdistyksiltä onkin pyydetty esityksiä neuvotteluihin ja sopimustavoitteiden työstäminen neuvottelupöytään on aloitettu. Merkittävänä palkansaajia yhdistävänä asiana on Kiky-talkootuntien poistaminen, joka erittäin vahvasti nousi esiin myös liiton tekemässä jäsenkyselyssä. Julkisuudessahan työnantajat perustelevat ilmaisia tunteja kustannuskilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisella. Tosiasiassa kuitenkin pidennystä on toteutettu eri aloilla ja yrityksissä monin eri tavoin varsinaisesta työnteosta koulutukseen ja virkistykseen.
Neuvotteluita käydään liittokierroksena, mutta mikäli merkit pitävät paikkaansa, niin tulevien neuvotteluiden taustalta löytyy samat ”TES-kuiskaajat” kuin edellisellä kierroksella, jotka koordinoivat palkankorotuksien tasoa. Samat kuiskaajat ovat nyt syksyn mittaan julkisuudessa tyrmänneet kaiken mikä edes vähänkin viittaa keskitetyn ratkaisun suuntaan. Aikanaan kun Kiky-sopimusta neuvoteltiin, kuiskaajat eivät sitä vastustaneet, vaikka se keskitetty ratkaisu olikin.
Kun sopimukset ovat katkolla, niin tyypillisesti aina siihen kohtaan jostain syystä sattuu epävarma maailman tilanne, uhkakuvia löytyy aivan varmasti riittävästi, eikä palkankorotusvaraa tunnu olevan. Onkohan milloinkaan ollut niin hyvää tilannetta, jossa toinen neuvotteluosapuoli on ilmoittanut haluavansa jakaa reilun kohtuullista osaa tuottavuuden noususta työntekijöille.
Osalla liitoista neuvottelut ovat jo alkaneet, mutta vaikuttaa siltä, ettei neuvottelutuloksia ole odotettavissa ilman riitaa. Monen työnantajaliiton lähtökohtana on, että vientiteollisuuden neuvotteluissa määrittelemä ns. päänavaajan linja muodostaa palkankorotusten enimmäistason.
Jouni Korkalainen
Pääluottamusmies