Pandemian aikana Sanna Marinin hallitus päätti, että valtio ostaa kannattamattomia maakuntalentoja varmistaakseen alueiden saavutettavuuden. Valtio siis maksaa kannattamattomien lentoreittien operoinnista aiheutuvat kustannukset. Helsingin Sanomien mukaan ostojen tarkoituksena oli toimia ”pandemiaan liittyvänä siltaratkaisuna markkinaehtoiseen liikenteeseen.” (HS 14.8.2023) Pandemia on selätetty, mutta valtio syytää edelleen rahaa usein tyhjillään lentäviin kotimaan lentoihin.
Yli 40 miljoonaa euroa tukea lähes tyhjiin koneisiin
Vuosina 2021–2022 tuki yhdelle valtion ostamalle lentomatkalle oli keskimäärin 265 euroa. Koska kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärät ovat hieman kasvaneet, on tukiin käytetty euromäärä toki vastaavasti pienentynyt. Marraskuun 2022 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana tuki on ollut noin 96 euroa matkustajalta. Valtio maksaa lennoista, vaikka kone lentäisi tyhjänä – kuten ne usein tekevätkin. Vuosina 2021–2023 Suomen valtio on tukenut lentoliikennettä yli 42 miljoonalla eurolla.
Kuinka paljon valtio sitten tukee junaliikenteen matkustajia? HS:n mukaan yksittäistä ostettua junamatkaa kohden noin neljällä (4) eurolla per matkustaja. Eli yhdellä lentomatkustajan saamalla tuella maksaisi junalipun tuen 24 matkustajalle.
Lentopolttoaineen verovapaus maksaa Euroopalle 4 miljoonaa euroa tunnissa
Valtio satsaa lentoliikenteeseen ostojen ja suorien tukien lisäksi verotuksen keinoin. EU:n energiaverodirektiivin mukaan EU-alueella kaupallisiin tarkoituksiin käytettävä lentopolttoaine on vapautettu polttoaineverosta. Verovapaus koskee myös kansainvälisillä lennoilla käytettävää lentopolttoainetta. Suomessa siis sekä kotimaan sisäiset että kansainväliset kaupalliset lennot lennetään verovapaalla polttoaineella. Junissa käytettävästä dieselistä sen sijaan peritään vero.
Euroopan liikenne- ja ympäristöjärjestö Transport & Environment on liikenne- ja ympäristöalalla toimivien kansalaisjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö, joka edistää kestävää liikennettä Euroopassa. Sen tuoreen raportin mukaan lentopolttoaineen verovapaus aiheuttaa Euroopan maille 34,2 miljardin euron veromenetykset vuosittain. Se tarkoittaa noin neljää miljoonaa menetettyä veroeuroa joka tunti. Ja koska lentoliikenteen matkustajamäärät jatkavat kasvuaan, tulevat myös veromenetykset kasvamaan rajusti.
Euroopan lentoliikennettä seuraava Eurocontrol arvioi, että maanosamme lentoliikenne saavuttaa pandemiaa edeltävän tason vuoteen 2025 mennessä. Tuolloin lentomatkailun verovapauden aiheuttama verovaje voisi kasvaa EU:ssa jopa 47,1 miljardiin euroon vuodessa. Siis lähes 5,4 miljoonaan euroon joka tunti.
Lentoliikenteen tukeminen vahingoittaa Suomen ympäristötavoitteita
Viime vuonna lentoliikenne tuotti Suomessa noin kaksinkertaisen määrän kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna rautatieliikenteeseen. Raideliikenteen merkitys tuleekin kasvamaan osana vihreää siirtymää. Liikenne- ja viestintäministeriö on korostanut, että kotimaan liikenteen päästöjen tulee olla 63 % alemmat vuonna 2035 kuin vuonna 2005, jotta ilmastolakiin kirjattu hiilineutraaliustavoite saavutetaan. On selvää, että raideliikenteen matkustajamäärien selkeä kasvu tukisi tavoitteen saavuttamista. Valitettavasti maamme hallituksen suunnitelmat eivät näytä tukevan tätä suuntausta.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus yrittää vastata tähän haasteeseen vaalikauden mittaisella neljän miljardin euron investointiohjelmalla, joka liittyy mm. ”elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa”. Mutta suunnitelman rahoitus on sidottu kokonaisuudessaan valtion omaisuuden myynnistä saataviin tuloihin. Jos myynti ei tuota odotetulla tavalla, joudutaan investointiohjelmaa karsimaan, pahimmassa tapauksessa jopa kuoppaamaan se kokonaan.
Toisaalta hallitus aikoo kiristää liikennepalvelujen – siis myös junaliikenteen – alv-kantaa 10 prosentista 14 prosenttiin. Oikeistohallituksen mukaan tämä tuottaa valtion kassaan rahaa 205 miljoonaa euroa.
Suomen on edistettävä energiaverodirektiivin muutosta
Transport & Environmentin raportin mukaan lentopolttoaineen verovapaus maksoi Suomelle viime vuonna 390 miljoonaa euroa menetettyinä verotuloina. Järjestö arvioi, että vuoteen 2025 mennessä summa voi nousta jopa 710 miljoonaan euroon. Veromenetys on siis yli kolminkertainen verrattuna hallituksen aikoman alv-kiristyksen tuomaan verotuloon. Euroopan komissio on esittänyt jo heinäkuussa 2021, että EU:n alueella tulisi käyttöön minimivero mm. lentokoneiden käyttämälle kerosiinille, asian käsittely on edelleen kesken. Sillä aikaa Euroopan valtiot menettävät verotuloja yhä kiihtyvään tahtiin. Liikenteen vihreä siirtymä ei onnistu ennen kuin tähän epäkohtaan puututaan.