Joitain vuosia sitten kävimme Lontoossa ammattiliitto ASLEFin (Assosiated Society of Locomotive Engineers and Fireman) vieraina. Matkassa oli HKL:n ammattiyhdistysaktiiveja, osa puolisoineen, jotka kuuluvat Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon. ASLEF edustaa mm. veturin-, metron- ja raitiovaununkuljettajia. Ammattiliiton työntekijät kertoivat paikallisesta edunvalvonnasta. He neuvottelevat työehtosopimukset yrityskohtaisesti jokaisen raiteilla operoivan yrityksen kanssa. Joissain yrityksissä työntekijöillä on parempi palkka, mutta työelämän laatukysymyksiin ei kiinnitetä niin paljon huomiota ja vastaavasti toisinpäin. Silloin tällainen toimintatapa tuntui minusta kaukaiselta, mutta ei tunnu enää. Kun Metsäteollisuus tuli ulos työehtosopimustoiminnan siirtämisellä yritystasolle, ajatuksiini tuli heti ASLEFin työehtosopimustoiminta. Nähtäväksi jää, leviääkö Metsäteollisuuden uusi käytäntö myös raideliikennealalle ja yleisesti koko kuljetusalalle.
Toimintaympäristö muuttuu
Jollakin aikavälillä matkustajaliikenteeseen tulee todennäköisesti muitakin operaattoreita, kuin kotimaiset VR ja HKL. Toimintaympäristö on muuttumassa raskaassa raideliikenteessä henkilöliikenteen kilpailun avautumisen myötä ja kevyemmässä raideliikenteessä metron automatisointiprojekti ja raidejokerin kilpailutus muuttavat toimintaympäristöä. Suurin mullistus on teknologian kehittymisen myötä autonominen liikenne, joka on joskus tulevaisuudessa mahdollista myös Suomen raideliikenteessä.
Skenaariotyöskentelyn avulla voidaan hahmottaa mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Tulevaisuutta ei voi ennalta tietää, mutta siihen kannattaa varautua ja valmistautua. On tärkeää tunnistaa erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja tehdä suunnitelmia niiden varalle. Ainakin niiden tulevaisuuksien varalle, jotka todennäköisesti toteutuvat.
Ammattiyhdistystoiminta
Korona-aika on osoittanut, että monia asioita voidaan hoitaa etäyhteydellä. Etätyön hyviä puolia ovat työmatkaan kuluvan ajan ja rahan säästö. Työaika voidaan käyttää tehokkaammin, kun siirtymisiin ei kulu aikaa eri kokouspaikkojen välillä. Tosin vuorovaikutus ei toteudu samalla tavalla, kuin henkilökohtaisissa tapaamisissa.
Edunvalvonnassa ja ammattiyhdistystoiminnassa voidaan hyödyntää etäkokous-/tapaamismahdollisuuksia. Tästä on hyötyä varsinkin niillä alueilla, joissa välimatkat ovat pitkiä ja yhdistys toimii maantieteellisesti laajalla alueella. Oletan, että korona-ajan käytänteistä tulee joiltakin osin pysyviä myös AY-toiminnassa pandemian mentyä ohi. Varsinkin nuoremmalle ikäpolvelle on luontevaa toimia verkossa.
Ammattiyhdistystoimintaan verkossa toimiminen voi vaikuttaa positiivisesti. Kokemukseni perusteella yksi syy haluttomuuteen osallistua toimintaan, on siihen kuluva aika. Verkkokokouksia kannattaa ainakin kokeilla ammattiyhdistystoiminnassa ja kerätä kokemuksia osallistujilta. Teknologian kehitys joustavoittaa yhdistystoimintaan osallistumista.
Vapaaehtoistyön, jota ammattiyhdistystoimintakin suurelta osin on, haasteena on ihmisten halu osallistua entistä enemmän lyhyehköä sitoutumista vaativaan toimintaan ns. projektiluonteiseen vapaaehtoistyöhön.
Mielestäni menestyksellinen ammattiyhdistystoiminta edellyttää säännöllistä toimintaympäristön analyysiä ja jatkuvaa seurantaa omalla toimialalla tapahtuvista muutoksista. Tavoitteellinen edunvalvonta edellyttää mahdollisimman konkreettista toimintasuunnitelmaa, joka ottaa kantaa siihen, mitä yhdistys tekee ja keskustelua on käytävä myös siitä, mitä se ei tee. Säännöllinen toiminnan seuranta ja arviointi kertoo, onko tavoitteita saavutettu ja minkälaisia korjausliikkeitä toimintaan tarvitaan. Olennaista on hyvä perehdytyssuunnitelma uusille toimijoille ja selkeät vastuut tehtävien osalta.
Ennen uusien toimijoiden rekrytointia on hyvä suunnitella, ideoida ja rakentaa kiinnostavia tehtäviä yhdistyksessä. Tehtäviä voi paketoida. Paketointi sisältää selkeästi suunnitellut tehtävät, jotka on ohjeistettu ja tarvittaessa siihen sisältyvät ohjaus ja aikataulutus. Näin toimimalla varmistetaan se, että kaikki tulee tehtyä ja roolitus on kaikille toimijoille selvä. Huolella suunnitellut tehtävät tuovat selkeyttä ja tehostavat yhdistyksen toimintaa. Hyvä tehtävä on monipuolinen ja sillä on selkeästi määritellyt tavoitteet sekä tehtävän merkitys kokonaisuudessa ymmärretään.
Ammattiyhdistyksellä on monenlaisia tehtäviä, joista osa vaatii pitkäaikaista sitoutumista ja niitä ei voida hoitaa menestyksellisesti ilman riittävää osaamista. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi puheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan tehtävät. Yhdistyksessä kannattaa myös huomioida, etteivät kaikki ole valmiita uhraamaan kaikkea vapaa-aikaansa yhdistykselle. Siksi on hyvä jo suunnitteluvaiheessa paketoida tehtäviä, joissa toimija sitoutuu esimerkiksi kertaluonteisen tehtävän hoitamiseen, tämä voi olla esimerkiksi yhdistyksen järjestämä tapahtuma. Mitä enemmän yhdistyksellä on erikokoisia tehtäviä, sen suurempi mahdollisuus on saada toimijoita mukaan. Pienistä tehtävistä aloittamalla voi tutustua yhdistyksen toimintaan ja mahdollisesti tulevaisuudessa sitä kautta tulla mukaan suuremmalla panoksella.
Lähde (kaksi viimeistä kappaletta)
Osmala, Emilia 2020. Vapaaehtoisten rekrytointi, perehdyttäminen, motivointi ja työnohjaus vapaaehtoiskoordinaattorin tukena. Luentomateriaali, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsinki 16.1.2020.
Tuula Metsäketo-Korkalainen